Alustava ohjelma
Perjantai 23.10
Majoittuminen ja ilmoittautuminen
12.00 Lounas
13.00 Osallistujat kokoontuvat
14.15 Yhteinen luento: Thomas Wallgren
Svälten förnedrar oss: Anteckningar från 35 år av experiment
med den omöjliga och livsviktiga solidariteten
15.45 Kahvitauko
16.15 Ryhmätyöt
Ryhmä 1: Kriisien ennaltaehkäisy
Ryhmä 2: Kehitysyhteistyö
Ryhmä 3: Rauhanprosessit
20.00 Illallinen
21.00 Iltasauna ja elokuva
Lauantai 24.10
7.00-8.45 Aamusauna ja aamiainen
9.00 Yhteinen luento: Marie Persson, Forum Syd
Kansalaisyhteiskunta kehitysyhteistyössä -
kysymys vallasta ja demokratiasta.
10.45 Ryhmätyöt ja kahvitauko
13.00 Lounas
14.00 Hanaforum:
Afganistan – miten rauhaa rakennetaan?
16.30 Ryhmätyöt
19.00 Illallinen
20.00 Yllätysohjelma
Sunnuntai 25.10
7.00-8.45 Aamusauna ja aamiainen
9.00 Ryhmätyöt
12.00 Lounas ja ryhmätöiden valmistelu
13.00 Ryhmätöiden yhteenveto
14.00 Yhteinen luento: Helena Ranta
Att förebygga folkmord
15.15 Foorumin päätös
16.15 Ruotsalaisten osallistujien lähtö laivalle.
Työryhmät
Kriisien ennaltaehkäisy
Workshop-johtaja:
Elli Flen ja Nina Genneby
Kansainvälisillä ja kansallisilla kriiseillä on pitkät ja monimutkaiset taustat, vaikka usein kriisit ylittävät uutiskynnyksen vasta silloin kun konfliktit muuttuvat väkivaltaisiksi. Konfliktien hallitseminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kun on olennaista, mutta kriisien ennaltaehkäiseminen, estäminen ja minimoiminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Konfliktien syyt ovat hyvin vaihtelevia. Viimeisten vuosien aikana terrorisminvastaisesta taistelusta on tullut kansainvälisen politiikan avainsana. Tulevaisuudessa luontoon ja luonnonvaroihin liittyvät konfliktit tulevat suurella todennäköisyydellä lisääntymään, esimerkiksi makeanveden puutteen uskotaan aiheuttavan vakavia konflikteja jo lähiaikoina.
Kriisien ennaltaehkäiseminen on pääosin neuvottelemista osapuolten kanssa, joilla on vastakkaiset intressit. Konfliktit voivat olla kansainvälisiä, mutta myös kansallisia. Konflikteja voi syntyä myös yksilön ja valtion välille. YK:n historia alkaa ensimmäisen maailmansodan ajoilta, jolloin perustettiin Kansainliitto, jonka pyrkimys oli taata rauhaa. YK perustettiin vuonna 1945 jatkaen samaa tehtävää. Sittemmin lähes kaikki valtiot ovat liittyneet YK:n, ja suuri enemmistö on hyväksynyt sen ihmisoikeusjulistuksen. Yhä monisyisempien globaalien kriisien ennaltaehkäiseminen on ihmiskunnan suurin tulevaisuuden haaste.
Workshop käsittelee kriisien ja konfliktien taustalla vaikuttavia syitä ja tekijöitä, ja millaisilla teoilla näiden ennaltaehkäiseminen on mahdollista. Tulevaisuuden entistäkin hankalampien konfliktien puimiselle annetaan runsaasti tilaa.
Kehitysyhteistyö
Workshop-johtajat: Tove Selin ja Malin Falkmer
UNICEF:n mukaan 25 000 lasta kuolee päivittäin köyhyyteen. Lähes puolet maailman ihmisistä elää vähemmällä kuin 2$/päivä, ja rikkain neljännes omistaa 75% kaikista maailman tuloista. Tämän tarkoittaa, että globaalisti katsottuna köyhäkin pohjoismaalainen on upporikas. Nämä globaalit epäoikeudenmukaisuudet on tiedetty jo pitkään ja yleisesti ollaan sitä mieltä, että varakkaampien valtioiden on autettava köyhempiä. Kehitys tapahtuu kuitenkin hitaasti, ja tuloerot ovat tänään suuremmat kuin koskaan ihmisen historian aikana. YK on asettanut tavoitteen, että jokaisen valtion tulee tukea kehitysyhteistyötä 0,7% bruttokansantuotteestaan. Ruotsi on yksi harvoista valtioista, joka täyttää tavoitteen.
Kehitystyön tehokkuudesta ja seurauksista käydään jatkuvaa väittelyä. Kehitysyhteistyö ei ole johtanut ainoastaan positiivisiin tuloksiin. Viimeisten vuosien aikana yhä useammat valtiot ja organisaatiot ovat ruvenneet asettamaan vaatimuksia kehitysavun vastaanottajille. Kehitysavun vastineeksi vaaditaan esimerkiksi siirtymistä markkinatalouteen tai vastaanottajan sitoutumista kahdenväliseen kauppaan avustajamaan kanssa. Kysymykset tuloerojen epäoikeudenmukaisuudesta eivät ole kadonneet minnekään, ja useat globaalit köyhyyteen liittyvät ongelmat voitaisiin ratkaista, mikäli edes muutama prosentti asevarusteluun ohjattavista varoista siirrettäisiin kehitysyhteistyöhön.
Workshop käsittelee mm sitä, mitä köyhyys saa aikaan yhteiskunnissa, ja minkälainen merkitys demokratialla ja ihmisoikeuksilla tulee olla kehitysyhteistyössä. Myös kehitysyhteistyön ongelmia ja puutteita käsitellään.
Rauhanprosessit
Workshop-johtaja: Charly Salonius-Pasternak ja Gustav Fridolin
Mitä tehdä, kun konflikti puhkeaa, ja ihmiset tarttuvat aseisiin? Viimeisten vuosien aikana käynnissä on ollut laajamittaisia konflikteja mm. Kosovossa, Itä-Timorissa, Somaliassa, Irakissa, Georgiassa, Afganistanissa ja Sudanissa. Toisinaan maailmanyhteisö reagoi nopeasti, mutta yhteisten keinojen löytäminen on usein vaikeaa. Perinteisesti maailmanyhteisö on toiminut välittäjänä, mutta nykyään rauhanprosessien sisältö on laajempi. Konflikti ei pääty sotilaallisen konfliktin päättyessä. Ihmisten arki on turvattava, jotta he saavat takaisin uskonsa yhteiskuntaan ja toisiinsa. Tämä vaatii monipuolista työtä. Usein konfliktit syttyvät uudestaan juuri sen vuoksi, että rauhanprosesseissa on epäonnistuttu, eivätkä ihmiset ole saaneet takaisin luottamustaan tulevaisuuteen.
Erilaiset rauhanprosessitehtävät ja konfliktinratkaisu ovat sopineet neutraaleille valtioille kuten Suomi ja Ruotsi. Molemmat maat ovat perinteisesti olleet aktiivisia toimijoita YK:ssa aseistariisumis- ja rauhanturvaamiskysymyksissä. Suomi ja Ruotsi toimivat nykyään aktiivisesti mm. kansainvälisinä vaalitarkkailijoina.
Workshop käsittelee rauhanprosessien sisältöä ja niitä haasteita, joita erilaiset perinteet ja uskonnot saattavat aiheuttaa työlle. Pohdimme Suomen ja Ruotsin potentiaalia kansainvälisinä toimijoina. Workshopissa tehdään myös käytännön harjoituksia fiktiivisten rauhanneuvottelujen muodossa.